On hiljaisuus niin täydellisen hiljaista
Että kuiskauskin on huuto
En vaihtais sekunttiakaan
Ne sanat jotka sanomatta jäivät
Ne sanat sanomattakin jo tietää jokainen
Sanot loppuun lauseet, jotka aloitan
Täydentää ajatusta toive loputtomuuden
Olin hävittänyt kaiken joka sinusta muistuttaa
Lähes kokonaan sinut jo melkein unohdin
Jos en tietäis että siellä olet, en jatkais
Katsettani maasta en sais
En enää, en enää tahdo koskaan unohtaa
Pimeän tultua puristan kättäs kovempaa
Oothan tässä vielä huomenna?
Voisin kuunnella nauruasi soivaa ikuisuuteen
Herään painajaiseen toistuvaan
Oliko unta tämä kaikenkaikkiaan?
Kerää talteen palaset kun hajoan
Tai älä lähde ollenkaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti