Oli tämä ollut menneisyyttä jo vähän aikaa, painajaista toistuvaa
Mutta äsken siinä lähellä hymyilit, hymyilin, vai kuvittelinko vain?
Alusta asti olen ikävöinyt vain sinua, ymmärräthän sen?
Mitä enemmän välität, sen enemmän on menetettävää, mutta en siitä piittaa
Tiedän että nyt ilmestyt uniini, hetken olet vielä tässä vierellä
Joten jatkan nukkumista, pitääkseni sinut vielä hetken kanssani
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti