Ensin lähti tukka, nyt tuntuu että sen jälkeen on muuttunut kaikki muukin, sisältä. En vain tiedä mikä, mutta jokin nyt vain on muuttunut itsessäni täysin päinvastaiseksi. Useat muutkin ovat huomanneet muutoksen (siitä olen salaa hieman ylpeä) ja tunnen itsekkin sen jännän tunteen sisälläni. Kaikki tuntuu niin viattomalta. Ennen kuulosti naurettavalta esimerkiksi lauseet; Anna anteeksi nopeasti ja Vietä jokainen päivä kuin viimeisesi. Nyt ne tuntuvat täysin järkeviltä suuntaviivoilta elämälle, kaukaiselta tuntuvan sekasorron sijaan. Kuin pystyisin taas pitkästä aikaa huokaisemaan helpotuksesta ja hengittämään, olemaan aito sitä ajattelematta. En tiedä mitenpäin olisin, jotta en päästäisi mieleeni lujaa vauhtia kohti lähestyvää ajatus- ja kysymystulvaa, jonka alle pelkään hukkuvani.
Kuka olen?
Kuka olin?
Olenko kuka luulen olevani?
Kuka haluan olla ja millainen todella olen?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti