31. joulukuuta 2012

nothing can compare to deserving your dream

Kerran katsoin niin, silmiis syviin, upottaviin,
Taisin eksyä, tietä takaisin etsin loputtomiin,
kunnes ymmärsin olevani jo
kotona.


 
Hyvästi 2012 ja kiitos kaikesta.

19. joulukuuta 2012

you said sit down right here where you belong

Kuinka olla onnellinen,
kun et koskaan voi uskoa olevasi onnellinen,
sillä tuntuu että vain muut kuin sinä itse voisit olla onnellinen,
joten et varmasti voi edes tietää miltä todella tuntuu olla onnellinen,
mutta jos kuitenkin vahvasti uskot olevasi onnellinen,
voitko jättää sen kaiken pahan syrjään ja vain olla onnellinen?
Miksi pelkään olla onnellinen?
Voinko oppia olemaan onnellinen?
Mitä vaatii että voin sanoa olevani onnellinen?
En tiedä, mutta itse voin vain tyytyä siihen että tunnen olevani todella lähellä kaunista ydintä ja huumaa tunnetilassa nimeltä onnellisuus, joka on avain siihen että aidosti hymyillen ja nauraen pitkästä aikaa voin todella sanoa olevani onnellinen.
Antakaa anteeksi,
antakaa olla,
antakaa nyt hetken aikaa,
aikaa olla kerrankin onnellinen.

11. joulukuuta 2012

what would you say, if you could see me now

Pelkään.

Kuka olet?

Älä tule lähemmäksi.


Kuka tuskaani hiljaa koskettaa?
Kuka yksinäisyyden verhoa varovasti raottaa?




Se olitkin Sinä koko ajan.





Jumala.

6. joulukuuta 2012

and I wonder if it ever crossed your mind, for me it happens all the time

Tiedän että kaikkea ei saata unohtaa,
mutta toivon että anteeksi voi antaa.
Yksin täytyy näköjään,
jokaisen kulkea polku pimeään,
jotta pystyy valon näkemään.
Miksi sydämessäni aina pelko asustaa,
kaikkoaako epäluulo koskaan?
Aivan sama kestääkö tämä kaikki hetken vai ikuisuuden,
saa se minut nöyrtymään ystäväksi hiljaisuuden.

24. marraskuuta 2012

although I've made up my mind my heart is refusing me

Käsiini kaikki kaunis aina hajoaa
hetket menneet lipuu kauas ulottumattomaan
unohtaminen on eräänlaista vapautta, surun unohtaa vain suremalla, sanotaan
mutta ei ikänsä kaivannut kokonaan voi unohtaa
eivät siipeni olleetkaan vielä tarpeeksi vahvat yksin jatkamaan.

Vielä huokaisen iltaan väsyneen ja hiljaisen,
yksinäisen rukouksen, Sinun huomaas jätän sen.
Sydämeeni piilotan, minä muiston kauneimman,
sitä kaipuussani kannan, tämän yön ja ainiaan.

9. marraskuuta 2012

even though it hurts, you're my favourite pain

Kuinka voin todella antaa anteeksi, jos en silti kykene koskaan unohtamaan? Miten voi olla niin hankalaa sanoa olevansa yksinäinen, heikko, väsynyt? Miksi on niin hankala luottaa? Miksi toistan eilisen virheet heti huomenna? Enkö koskaan opi? Jäänkö sen takia lopulta aivan yksin? Onko todella edes olemassa ihmistä joka ymmärtäisi juuri minua? Miksi menneisyys seuraa minne menenkin? Kuka olen, mitä haluan, mihin kuulun? Tuleeko rikkinäisestä koskaan täysin ehjää?

Mulla on nurkat, taskut ja kädet täynnä tälläsiä kysymyksiä. En tiedä enää mihin niitä seuraavaksi varastoisin. Kaiken takana kuitenkin vain yksi kysymys, joka pyörii mielessä pientä ympyrää, koko ajan. Minkä takia mä nousen aamuisin ylös sängystä, mitä varten, ketä varten, minkä takia mun tarvis jaksaa enää yhtään askelta? Kaiken sen pahan jälkeen mitä mulle on ikinä tapahtunut. Onko aina pakko jaksaa jatkaa eteenpäin? Pelkään, en halua tietää seuraavaa pettävää askelmaa.  Entä jos en enää kestä yhtään enempää vastoinkäymistä?


Mutta tässä hiljaisuudessa mä vihdoin todella kuulen sen.
Sen kuinka tuolla jossain syvällä sydän pitkästä aikaa hiljalleen rasahtelee rikki.
Jälleen kerran kaikki vain vanhojen aikojen tähden, joita en koskaan saa pyyhittyä pois.


8. marraskuuta 2012

liebster

Liebster tarkoittaa rakkain tai rakastettu, mutta voi myös tarkoittaa suosikkia.

Liebster-palkinnon ajatuksena on saada huomiota blogeille, joilla on alle 200 seuraajaa.

1. Kiitä antajaa ja linkitä bloggaaja, joka antoi haasteen sinulle.

2. Valitse viisi blogia, (joilla on alle 200 lukijaa) ja kerro se heille jättämällä kommentti heidän blogiinsa.

3. Toivo, että ihmiset kelle jätit palkinnon antavat sen eteenpäin viidelle blogille.

Kiitos paljon Lauralle :')

 
Valitsemani viisi blogia ovat:
 
 
 
 
 
 

24. lokakuuta 2012

how could I believe in me ?


Kuinka voisin
olla vihainen
ikinä enää
kenellekään,
kun kaikesta
voin kuitenkin syyttää
lopulta vain
itseäni
?
Kuinka voisin
syyttää lopputuloksesta
ketään muuta
kuin itseäni,
kun kaikki
lopulta kuitenkin
oli kiinni
omista valinnoistani,
jotka valitsin
väärin
?
Kuinka voisin
käsittää että
joku todella
voisi välittää
juuri minusta,
kun en itsekkään tiedä
kuka minä
olen
?
Kuinka voisin
todella uskoa
kun lupaat
pysyä siinä
aina
ja
ikuisesti,
juuri minun
vierelläni
?

17. lokakuuta 2012

don't stress, don't cry, we don't need no wings to fly

Pysähdy.
Kuuntele hetken verran,
tätä hiljaisuutta.
Ei oo oikeeta paikkaa tai aikaa,
sanoa hyvästi.
Ei oo helppoo että kävi näin,
onko meistä toisiamme silmiin katsomaan?
Sano että onnellisia loppuja on vain saduissa,
niin mä lähden,
mutta lupaan etten koskaan unohda,
enkä koskaan anna anteeksi itselleni anteeksi.

5. lokakuuta 2012

dry your tears, my dear, our happiness is out there maybe over the river

En halua ikinä nähdä sinua allapäin, ole vain noin, onnellinen
Oli tämä ollut menneisyyttä jo vähän aikaa, painajaista toistuvaa
Mutta äsken siinä lähellä hymyilit, hymyilin, vai kuvittelinko vain?
Alusta asti olen ikävöinyt vain sinua, ymmärräthän sen?
Mitä enemmän välität, sen enemmän on menetettävää, mutta en siitä piittaa
Tiedän että nyt ilmestyt uniini, hetken olet vielä tässä vierellä
Joten jatkan nukkumista, pitääkseni sinut vielä hetken kanssani


3. lokakuuta 2012

who would have known how bittersweet this would taste?



Varhain opin millaista onni onkaan, kuinka se ei kestä kauaa

Vieläkin haluan tietää, miksi kauan sitten et palannutkaan

Pian kadotin suunnan, polku kaltevana vietti mutkaan

Nyt etsin kadonnutta aikaa, jotain josta jouduin luopumaan

Liian usein mietin, että oliko se totta ollenkaan

Ainoa mahdollisuus, jonka heitin hukkaan

Mennyttä kaikki, vaikka ei sitä hyväksyä voi kai koskaan

Katuisin vaan en tiedä kuinka, enkä enää edes minkä tähden

24. syyskuuta 2012

I finally found my missing puzzle piece, I'm complete

"Somebody asked me if I knew you. A million memories flashed through my mind but I just smiled and said no"

Kuinka olenkaan saanut monesti huomata että muistojen, oikeasti tapahtuneiden pienten tarinoiden kieltäminen ja hylkääminen mielen perukoille on kuin kadottaisi palan itseään. Kaikkien niiden tarinoiden kautta on kuitenkin minusta tullut juuri tälläinen kuin olen nyt tässä. Seikat eivät tule ikinä muuttumaan ja menneisyys on kuin sinetöity, vääristely ja itselle valehtelu tapahtuneista vaivuttaa mielen vain eräänlaiseeen tunteettomuuteen. Ja jos olet tunteeton, kuinka koskaan voit kohdata uuden päivän niin, että siitä jäisi yhtään uutta mieleenpainuvaa muistoja, joista lopulta kokoat elämäsi koko tunnepalapeliä? Ilman niitä huonoja muistoja et voisi koskaan kylliksi arvostaa niitä hyviä ja onnellisia muistoja, onnen hetkiä. Älä koskaan sano 'en koskaan', oma asennoituminen todella vaikuttaa aivan kaikkeen, ovat paloja jotka ovat täydentyneet elämäni arvoituksessa viime aikoina. Olen oppinut että muistot tulevat aina olemaan osa minua, niin hyvässä kuin pahassa. Pitää näyttää maailmalle että on oppinut virheistään ja ennen kuin huomaakaan uskaltaa tavoitella jo paljon korkeammalle ennen.

"Don't be a person who believes in dreams. Be a person who also believes doing something for them"



21. syyskuuta 2012

I never wanna lose you so if I had to I would choose you

On hiljaisuus niin täydellisen hiljaista

Että kuiskauskin on huuto

En vaihtais sekunttiakaan
Ne sanat jotka sanomatta jäivät
Ne sanat sanomattakin jo tietää jokainen
Sanot loppuun lauseet, jotka aloitan
Täydentää ajatusta toive loputtomuuden
Olin hävittänyt kaiken joka sinusta muistuttaa
Lähes kokonaan sinut jo melkein unohdin
Jos en tietäis että siellä olet, en jatkais
Katsettani maasta en sais
En enää, en enää tahdo koskaan unohtaa
Pimeän tultua puristan kättäs kovempaa
Oothan tässä vielä huomenna?
Voisin kuunnella nauruasi soivaa ikuisuuteen
Herään painajaiseen toistuvaan
Oliko unta tämä kaikenkaikkiaan?
Kerää talteen palaset kun hajoan
Tai älä lähde ollenkaan.

8. syyskuuta 2012

you're gonna make me lonesome when you go


10 askelen oikotie elämääni:

1. et osaa arvostaa jotain tarpeeksi
2. menetät sen
3. itket muutaman päivää, maailmassa ei tunnu olevan mitään elämisen arvoista, muuta kuin jäätelön syönti
4. palaat arkeen ja nauramalla peität alleen kaiken pahan olon, pettymyksen, surun, tuskan, itsesyytöksen.
5. valheiden avulla eristäydyt silti useasti muusta maailmasta pohtimaan asiaa siihen asti ettet enää kykene kunnolla ajattelemaan yhtään mitään järkevästi
6. suljet ko. ajatukset kiellettyjen ajatusten soppiin ja yrität kompuroiden jatkaa eteenpäin todellisuudessa, siinä onnistumatta.
7. kielletyt ajatukset siirtyvät loputtomiksi painajaisiksi alitajuntasi kehittämiin todentuntuisiin kauhunäytelmiin, yrität vähentää nukkumistasi
8. kun unet lopulta päättyvät, yrität kaikinmahdollisin tavoin unohtaa ne, mm. järjestämällä mahdollisimman paljon tekemistä ja näin vähentää aikaa ajatuksille
9. et kuitenkaan unohda uniasi ja keksit erilaisen ja paljon miellyttävämmän loppuratkaisun tarinalle mielessäsi ja alat vähitellen uskoa sen todenperäisyyteen, soimaat silti salaa itseäsi siitä ettei näin ikinä oikeasti käynyt
10. jatkat viimein elämää eteenpäin ilman menetettyä asiaa, taas hieman katkerampana ja päätyeen suoraan takaisin kohtaan 1, josta homma jatkuu eteenpäin numerojärjestyksessä hamaan tulevaisuuteen eri vaiheiden kestot aina vaihdellen.

27. elokuuta 2012

if you think it's a game, let's play

Eihän tässä pitänyt olla mitään menetettävää,
Onko se niin että et menetä mitään, jos et itke, et välitä?
Pidät kiinni kovempaa,
Kuinka mä voisin sen sulle sanoa, että haluan vaan pois?
Ei tää mennyt yhtään niinkuin sovittiin.
Jäit mun sydämeen, vaikka lupasit tulla vaan käymään.


21. elokuuta 2012

you maybe can't see me but I'm still right here by your side

Aito oppiminen sattuu, raapii, repii.
Aito oppi kaataa ojaan,
saa mielen ruvelle ja saa näkemään tähtiä.
Mutta ojassa jos missään opit.












Päivät kuin unta, nopeasti haihtuvaa, katoavaa, ei toista samanlaista tule kuitenkaan,
Mitä me jälkeemme edes jätetään, mitään pysyvää ei milloinkaan,
Hädissään puristaa muistoja rintaansa vasten tyttö, ei tahdo niitä kadottaa,
Mutta ei ikänsä kaivannut kokonaan voi koskaan kai unohtaa,
Tahtoo hartaasti uskoa että elämän syrjässä roikkuva voi todella pelastua,
Vaan pitää opetella uudestaan joka aamu hengittämään, elämään, ymmärtämään, arvostamaan, rakastamaan,
Sillä ei koskaan opi tyttö arvostamaan sitä mitä hänellä jo on,
Ennen kuin kääntyy ja huomaa kaiken jo kadonneen,
Jäljelle jääneen vain kolon suuren.


16. elokuuta 2012

show me the way and I'll follow 'till the day my heart stops beating

Rakasta haavojasi.
Haavat ovat silmien sukua.
Ilman haavoja,
et löydä sinne,
missä haavoja ei enää ole.


10. elokuuta 2012

maybe it's not about the happy ending, maybe it's about the story

Minä pyydän.
Älkää yrittäkö koskettaa sydäntäni, teitte sen jo.
Älkää yrittäkö ymmärtää, en ansaitse ymmärrystä.
Älkää pysähtykö, jatkakaa vain matkaanne.
Kenenkään ei tarvitse tietää.
Juoksen vain eteenpäin, etten ehtisi itkeä.
Päätin, etten käänny enää takaisin.
Siksi heitin kaiken menemään.
Siksi en saa nyt sanoa olevani "yksinäinen".

8. elokuuta 2012

tell me how to get back to, back to summer paradise with you


Torquay, Englanti 16.7-5.8.2012

Ehkä elämäni ikimuistoisimmat ja hauskimmat viikkoni ikinä. Sain tutustua ihaniin ihmisiin, nauraa, itkeä ja olla oma itseni, vielä hetken verran ennen arkeen paluuta. Oli kuitenkin aina mentävä sinne ja tehtävä tätä, mutta koskaan en ehkä ole silti tuntenut itseäni niin vapaaksi kaikesta taakasta, ajatuksista ja velvoitteista. Sai todella unohtaa, elää ja hengittää sisäänsä sitä raikasta meri-ilmaa ja antaa tuulen pörröttää hiukset sekaisin. Jään niin kaipaamaan sitä tunnelmaa, kieltä, englantilaisia ystävälliä ihmisiä ja muutenkin koko kulttuuria. Sain olla millainen halusin olla ja minut hyväksyttiin sellaisena. Ainoa asia mitä voin enää ajatella on se kuinka helposti voisin todella lähteä, jättää kaiken ja muuttaa ulkomaille isompana. Hankkia sieltä työpaikan ja aloittaa uuden elämän sellaisessa kulttuurissa jossa ventovieraatkin ovat sinulle ystävällisiä kun kävelet kadulla. Jospa oikea paikkani ja tulevaisuuteni todella löytyisikin jostain tuolta rapakon takaa. Siinä unelma jota voin alkaa havittelemaan.









Mun matka ei ois ollu mitään ilman sua Laura rakas. Oot vaan päivä päivältä tärkeempi ja vaikket nyt löydykkään aina joka hetki siitä viereltä, oot aina mun sydämessä

10. heinäkuuta 2012

no matter what I say, believe me, I miss you too

Vasta nyt alan miettimään, olenko vain hukannut aikaani.
Kaiken aikaa olenko tavoitellut jotain saavuttamatonta.
Voinko ikinä tulla ehjäksi, jos todellisuudessa kaikki ihmiset joita näen, lähellä ja kaukana, eivät olekkaan niin ihailtavan ehjiä, tasapainoisia ja onnellisia kuin miltä ulkoapäin näyttävät. Ulkokuori vain valehtelee.
Jokainen on joskus hajonnut ja sitten jälkeen päin kasattu uudelleen kokoon. Jokainen kerta on jättänyt ihmiseen ainutlaatuiset jäljensä ja arpensa. Kenenkään palapeli ei ole täydellinen. Voi kuinka lohduttava ajatus :)

5. heinäkuuta 2012

I love you more every mile you go away

Jokainen hetki kun pelkäsin karkaavasi muistuu nyt mieleeni niin kirkkaana,
nyt annoin sinun itse mennä ja yritän uskotella itselleni että näin oli parempi.
Suljit silmäsi ja nukuit ikuiseen uneen sylissäni, matkaasi jatkoit laitumille vehreimmille,
jälkeesi jätit suuren ikävän ♥



27.3.2005 - 5.7.2012

En ikinä unohda ♥

28. kesäkuuta 2012

just think if one small thing didn't happen, I might not even know your name

Mitään pahaa tahdo en,
sitä tarpeeks tehtiin jo,
en lakkaa miettimästä,
onko sitä samaa menneisyyttä meidän tulevaisuus.
Älä päästä irti kädestäni,
vaikka yritän juosta jo pois,
peloissani ja epäuskoisena,
avaa silmäni,
kun on hetken kerrankin niin kaunista.
Pelkään vain loppua,
katkeran suloista ja yhtäkkistä,
en itse aiheuttanut itselleni sitä,
etten koskaan ole uskonut onnellisiin loppuihin.
Miten niin muka hauras?
Kuivaa nyt vain tätä kyyneltenvirtaa,
sano että kaikki on viimein hyvin,
ettei ole hätää.
Joskus harvoin kaikki tuntuu vaan niin kovin selvältä;
minä tarvitsen sinua,
unohtaisimpa kaiken muun.
Kerro välitätkö,
jos en usko,
sano se sata kertaa uudestaan.

27. kesäkuuta 2012

all I want to say to everyone is "please forgive me"

Mutta ei,
en ole vielä valmis,
olen ehkä puolitiessä jonnekin,
Ei, et tunne minua,
olen aivan muuta kuin mä sulle joskus esitin,
En ole vahva enkä tiedä mitä haluan,
menneitä vain itken ja pahoittelen,
sillä mitä itse tahdoin silloin kysytty ei,
mitä sille mahdoin?

26. kesäkuuta 2012

speak truth even if your voice shakes

Et usko vaikka huutaisin,
et ymmärrä vaikka kertoisin,
mutta tarttuisitko käteeni jos kaatuisin,
kuuntelisitko jos todella puhuisin,
antaisitko anteeksi jos mokaisin,
unohtaisitko menneen jos pyytäisin,
ymmärtäisitkö viimein jos suoraan tunnustaisin,
kuinka tärkeä olet minulle?

18. kesäkuuta 2012

it's all or nothing, my friend

Kun itken itseni uneen illalla,
voisitko jonain aamuna lukea sen silmistäni,
ymmärtää sanat joita en vielä pysty sanomaan,
tajuta tärkeytesi minulle,
sitten olla vain siinä vierellä,
ja luvata ettet ikinä tule jättämään minua.


Koska tänä päivänä ymmärsin,
että ainoa asia mitä tulen ikinä oikeasti pelkäämään,
on se että jonain päivänä lähtisitkin kävelemään toiseen suuntaan.

17. kesäkuuta 2012

I'd give away a thousand days, just to have another day like this again

I can't stop these feelings melting through

Nyt mä todella tiedän mitä on olla onnellinen.

Miten ollaan onnellisia ja mitä se vaatii.

Ja miten hyvä ja helpottava tunne se on.

My heart is sinking
As I'm lifting up
Above the clouds away from you
And I can't believe I'm leaving
I don't know what I'm gonna do, but that's okay


Onnellisuus:

  • Se on sitä kun ei vaan enää välitä, vaikka tapahtuisi mitä, oli se sitten hyvää tai pahaa, silti on vaan oma itsensä, muista välittämättä, pää pystyssä loppuun asti.
  • Se on sitä että unohtaa katumuksen ja itsesäälin, on ylpeä siitä mitä tekee ja sanoo, ei ole minua toista samanlaista, olen ainutlaatuinen.
  • Se on ymmärrystä monessa suhteessa, ymmärtää oman keskeneräisyytensä, heikkoutensa, vahvuutensa ja hyväksyy ne. Ymmärtää kuinka kompastuttuaan voi nousta aina ylös.
  • Siihen tarvitaan tilanne- ja huumorintajua, kykyä heittääntyä tilanteeseen, olla aito ja oikeasti välittää toisista. Pitää pystyä nauramaan myös itselleen.
  • Siihen tarvitaan tukea, sillä aivan varmasti jokaisella ihmisellä koittaa se päivä jolloin huomaa tarvitsevansa apua ja hyväksyy vihdoin sen ettei millään voi ikuisesti pärjätä yksin.
  • Se vaatii uhrauksia, siis itsekkyyden vähentämistä, empatian lisäämistä ja todisteita omasta itsestään: sanoja ja tekoja, jotka ovat tasapainossa toistensa kanssa.
  • Se on vähän kun luovuttamista, sillä se todellakin tarkoittaa sitä että antaa anteeksi nopeasti, näyttää ja hyväksyy tunteensa ja jatkaa matkaansa eteenpäin joka päivä taakseen katsomatta, hymyillen menneisyydelle.

Hope this is not just wishful thinking
Tell me that you care
And I'll be there in a heartbeat


I've never ever felt so high
Singing La-da-da-da-da


~Lyrics: Simple Plan, Summer Paradise

15. kesäkuuta 2012

if I could stop time right here, right now



Ensin lähti tukka, nyt tuntuu että sen jälkeen on muuttunut kaikki muukin, sisältä. En vain tiedä mikä, mutta jokin nyt vain on muuttunut itsessäni täysin päinvastaiseksi. Useat muutkin ovat huomanneet muutoksen (siitä olen salaa hieman ylpeä) ja tunnen itsekkin sen jännän tunteen sisälläni. Kaikki tuntuu niin viattomalta. Ennen kuulosti naurettavalta esimerkiksi lauseet; Anna anteeksi nopeasti ja Vietä jokainen päivä kuin viimeisesi. Nyt ne tuntuvat täysin järkeviltä suuntaviivoilta elämälle, kaukaiselta tuntuvan sekasorron sijaan. Kuin pystyisin taas pitkästä aikaa huokaisemaan helpotuksesta ja hengittämään, olemaan aito sitä ajattelematta. En tiedä mitenpäin olisin, jotta en päästäisi mieleeni lujaa vauhtia kohti lähestyvää ajatus- ja kysymystulvaa, jonka alle pelkään hukkuvani.

Kuka olen?
Kuka olin?
Olenko kuka luulen olevani?
Kuka haluan olla ja millainen todella olen?

12. kesäkuuta 2012

they say they do care, all I want is to believe that

Se on hassua miten omituiset asiat saa välillä itkemään.
Ikävä, vaikka näette jo pian uudestaan.
Välittäminen, kun havahdut yhtäkkiä siihen että joku on sinulle tärkeä.
Helpotus, kun ymmärrät että olet pidetty, hyväksytty, arvostettu. Edes ihan vähän.
Jonain päivänä haluaisin olla todella aina niin aito kuin olen aina silloin kun itken, ihmisten edessä.

2. kesäkuuta 2012

believe in me

Milloin musta tuli ihminen,
joka pyytelee anteeksi asioita,
joita on tehnyt tai sanonut,
sen häivähtävän hetken aikana,
kun on todella ollut oma itsensä

1. kesäkuuta 2012

'cause you always forget that I'm not like all the others

Lähiaikoina oon vaan viimein hyväksynyt sen että on joskus tarpeellistakin katua jotain.
Oppi tulee kantapään kautta, mistä tiedät jos et kokeile, sanotaan.
Mielenkiintoista miettiä jälkikäteen nyt äärettömän tärkeiltä tuntuvia ja jälkikäteen naurettaviakin (teko)syitä.
Kaikki tuntuu aikanaan oikealta.


Mutta voi sitä vapauttavaa tunnetta tehdä jotain sellaista mitä ei osattaisi odottaa minulta.
Astua ulos muotista ja nauraa.
Ihan kuin muuttamalla itseään, niin sisäisesti kuin ulkoisestikin, voisi todella karistaa kannoiltaan menneisyyden.
Elän siinä harhassa vielä hetkisen.




26. toukokuuta 2012

keep those little moments in your heart

Kuinka usein sitä oikeesti pysähtyy miettimään sitä kaikkea mitä on saanut kokea, tuntea, yllättyä.
Hetki,
tilanne,
katse,
hymy,
ymmärrys.
Olispa vaan enemmän näitä hetkiä etten haluis olla kukaan muu kun juuri minä.

24. toukokuuta 2012

you can have all the tomorrows, but let me keep the past

Molemmat tietää et suut on vaikee avata,
tiputtaa kyynel,
kertoo mikä on oikeesti sen kaiken takana.

Edelleen, joka päivä,
oot hymy mun huulilla,
kyynel mun poskella,
oot mun sammunu usko ihmisiin,
oot jokainen kipee muisto jonka yritän vaan unohtaa.

19. toukokuuta 2012

manual of me

Pysy siinä, ei liian lähellä, ei liian kaukana, kuitenkin tavoitettavissa ja tukena. Älä sulje silmiäni, unohda kaunistelu, sano vain mitä oikeasti ajattelet. Älä koske, saatan särkyä yllättäen palasiksi jotka eivät enää kohtaakkaan, läsnäolo on riittävä todiste välittämisestäsi. Häädä epävarmuus, kateellisuus ja katkeruus, niin huomaat alta paljastuvan lojaalisuuden. Anna aikaa, tilaa ja voimia, anna mahdollisuus yrittää selvitä ensin yksin ja kaiken sen jälkeen riennä auttamaan. Puhu, älä turhaan odota että puhun ensin, kaiken takana on vain pelkoa menetyksestä ja luottamuksesta. Anna olla ja älä välitä kyyneleistä, ole kuin et huomaisikaan, mutta patista eteenpäin jos seisahdun paikoilleni liian pitkäksi aikaa, sitä kutsutaan rohkaisemiseksi. Älä esitä, se on rinnastettavissa valehtelemiseen sillä näen lävitsesi ja tulkitsen kuitenkin jo jokaista ilmettäsi ja elettäsi. Yritä ymmärtää, älä jaa sääliäsi, anna anteeksi ja välitä ihan oikeasti, niin saat kaiken arvostukseni ja teen samoin sinulle. Unohda itserakkaus, sitä käsitettä ei kanssani tunneta, kaikki ovat samalla lähtöviivalla. Ansaitse luottamus, aika parantaa haavat, hitaasti ja hätiköimättä, hyväksy että kuluu aikaa ennen kuin saat takaisin ne sanat, tunteet ja ajatukset mitä jaoit minulle. Anna minun mennä kun sitä tarvitsen, mutta seuraa aina pari askelta perässä näkymättömissä. Älä lähde, jos tulet, tule jäädäksesi, sillä jos joskus kuitenkin päätät lähteä, ei ole olemassa mitään mitä osaisin sanoa, mikä saisi sinut vielä jäämään.

16. toukokuuta 2012

under the sky

Keinuta hiljaa uneen rauhattomaan,
jotta huomenna voin pettyä maailmaan uudestaan.
Kiitollisuus kuolee siinä missä inhimillisyys,
vuorotellen kumartaa sekä pelko että syyllisyys.
Vedä syvään henkeä ja ota aikaa,
kulutetaan loppuun tätä vanhaa taikaa,
joka muuta ei asioita kuitenkaan parempaan,
armo tie vain on totuuteen suurimpaan.
Silmät kiinni kulkee johdatuksessa turhan kohtalon,
kun ei valoa nää,
yrittää vain varjoa tahtomattaan ymmärtää,
eksyy polulta helpommin yksinään.
Jokaisella on pimeä puolensa,
näyttipä toisille sitten surunsa, huolensa,
jokainen valossa pystyy kulkemaan,
jos pystyy loputtoman itsekkyyden itsestään sulkemaan.
Hiljaista tuskaa ei kukaan muu huomaa,
kyyneleitä ei kukaan toinen kuivaa,
luotu vain taivaankantta kohti koittaa vain kurottaa,
viimeiseen hengenvetoon uskoo huomiseen ikuiseen, huolettomaan ja onnelliseen.

15. toukokuuta 2012

questions and answers

-Each tagged person must answer the 11 questions given to them by their “tagger”and post it on their blog.

- Then, choose 11 new people to tag and link them in your post.

- Create 11 new questions for the people you tag to answer.

- Do not tag back to the person who has already tagged you
 
Kiitos Emmille haasteesta :)
 
1. Ketä ihailet ja miksi?
- Tämä on ollut päänvaivana jo pitemmän aikaa, sillä en oikeastaan tiedä ketään erityistä. Jokaista joka on elämäänsä tyytyväinen, onnellinen ja pitkälle pärjännyt?

2. Millainen olisi unelmamatkasi?
- Hyvien ystävien kanssa rantalomalle kauas aurinkoon! Jonnekkin tarpeeksi kauas että arki ja kiire unohtuisivat.

3. Mikä on kauneinta mitä tiedät?
- Hymy

4. Jos nyt tällä hetkellä voisit tehdä ihan mitä vaan maailmassa haluaisit, mitä tekisit?
- Kirjoittaisin pari tusinaa kirjettä kaikine totuuksineen ja pistäisin postiin... Totuudet julki ja muutto muualle! (kts. tästä aiheesta lisää täältä)

5. Mihin käyttäisit rahasi jos voittaisit miljoona euroa?
-Shoppailuun, shoppailuun ja shoppailuun...

6. Minkälaisista elokuvista pidät?
- Jaa-a, kunhan ei ole turhan pelottava tai itkettävä niin kaikki menee :D

7. Minkälaisesta elämästä haaveilit pienenä? (Onko haaveet iän myötä muuttuneet?)
- Iso talo, rikas mies, kaksi lasta ja kaksi koiraa. Eihän se ole muuttunut miltei ollenkaan :D Toki haaveilin pitkään liikunnanopettajan urasta, mutta se unelma on kyllä jäänyt jo taakse.

8. Kadutko jotain elämässäsi?
- Liikaa, kaikkea, menneisyyttä yleisesti. Tekoja, tekemättä jättämisiä, sanoja....

9. Jos saisit aikakoneen, mihin aikakauteen/aikaan/tapahtumaan haluaisit matkustaa?
- Takaisin omalle riparille. Siitä lähtien olisi yhtä sun toista jota muuttaisin elämässäni. Olisi myös aivan mahtavaa palata ala-aste ajoille. Välttämättä en kyllä muuttaisi itseäni mihinkään toiseen aikaan, tässä on ihan hyvä.

10. Mitä mieltä olet kotimaastamme Suomesta?
- Turvallinen, rauhaisa, kaunis.

11. Mikä saa sinut iloiseksi?
- Miten tää voi olla näin vaikee kysymys...? :D Kaikki ilahduttava? Ystävät?

Heitän haasteen Pinjalle, Lauralle ja Merkulle. Mutta tehkää toki muutkin!
Tässä kysymykset:

1. Mitä odotat tulevaisuudeltasi ja miltä se näyttää?
2. Asia mistä et ikinä voisi luopua?
3. Minkä vääryydeen haluaisit korjata maailmasta, jos saisit siihen mahdollisuuden?
4. Mitä ystävät merkitsevät sinulle?
5. Mikä on asia jossa haluaisit kehittyä tai asia jonka haluaisit osata?
6. Uskotko kohtaloon? Perustele.
7. Ajatus mikä saa sinut varmasti aamulla nousemaan vuoteestasi ylös reippaana uuteen päivään?
8. Biisi joka tuo mieleen paljon muistoja?
9. Mitä pelkäät? Fobiat yms.
10. Mitä suunnitelmia sinulla on kesälle 2012?
11. Miten kuvailisit itseäsi kolmella adjektiivilla?

14. toukokuuta 2012

deja vú

I thought this won't be never true,
but that was more than just right, I felt it too.
Maybe this is the place where I belong and
please believe me when I say once again;
What was left for me was just the good memories.

13. toukokuuta 2012

I wanna run and hide, keep it all inside

At least, even for a little while, I was the reason for your smile.
Now that memory forces me to the floor to cry, even though I'm trying to resist.
If I could only pack my bags and be gone by the morning without saying a word. That's my dream.

10. toukokuuta 2012

the girl with too many secrets

Tiedän sen tunteen kun on vain yksinkertaisesti paha olla. Eikä edes aina välttämättä tiedä miksi.
Ei ole mitään mitä voisin sanoa, tehdä tai luvata saadakseni maailmasi näyttämään taas paremmalta paikalta. Voin vain olla tässä, vierellä, lähellä, turvana, tukena. Yrittäen pitää omat kyyneleeni sisällä, kuivata hihaan vain sinun tunteesi, vaikka itse olen samanlainen kävelevä aikapommi.
Odotan omaa samanlaista, lopullista murtumistani. Ehkä sitten sen jälkeen pystyn olemaan taas oma itseni.

8. toukokuuta 2012

our reason to smile

Hymyilet,
aivan äkkiä,
niin kuin hymyillään
silloin kuin oikeasti hymyillään,
ilman syytä,
niin kuin sanotaan,
yksikään hymy ei synny syyttä.
Hymy on sielun ainoa tapa
olla hetken näkyvillä
niin ettemme menettäisi uskoamme
sen kaikkivoipaisuuteen.
Hymyilet,
jotta minäkin
paljastaisin sinulle
oman sieluni.

:)  ~ Tommy Tabermann

7. toukokuuta 2012

look at me now, will I ever learn?

Kasataan tästä pian särkyvästä kuvasta uusi kuvajainen.
Katsotaan josko siellä sitten oltaisiin aitoja ja onnellisia.
Tai vaan aidosti onnellisia.

6. toukokuuta 2012

have mercy

Hän on tie, totuus ja elämä.
Kuulun ylpeänä joukkoon, jossa kädet yhteen liittyy.
Tää levoton sydän vaan vielä etsii rauhaansa.

1. toukokuuta 2012

sneak peek

On hiljaista.
Vieressäni viha ja rauha käyvät loputonta äänetöntä taisteluaan, rauhan aina nykyään voittaessa.
Katkeruus ja ennakkoluulo änkeävät väkisin viereeni istumaan, en jaksa enää edes vastustella.
Odotukset ja ylpeys makaavat kauempana, hylättyinä, kuin kuolleina.
Syyllisyys tuijottaa kauempaa suoraan silmiini, pudistaen samalla hiljakseltaan myöntävästi päätään.
Pelko kuiskaa korvaani kauniita lauseitaan, sanoo tulleensa jäädäkseen.
Yksinäisyys pyrkii sisään, mutta en mene aivan vielä avaamaan ovea.
Epätoivo tarttuu kysyvästi olkapäähäni, nyökkään vastaukseksi ja lähden rauhassa kävelemään samaan suuntaan.

29. huhtikuuta 2012

stop thinking about the easy way out



Tajusin etten voi ikuisesti aina vain juosta pakoon.
Lopulta on kuitenkin pakko joko myöntyä,
tai kiittää ja kumartaa.


Tämän päiväinen päämäärätön vaellus yksin metsissä monta tuntia oli aika tyhjentävää. Sitä ehtii miettiä yhtä sun toista siinä hiljaisuudessa ja yksinäisyydessä. Istuin, kävelin, juoksin. Jätin jälkeeni kaikki ajatukset, tunteet, kyynelet. Nyt aloitetaan puhtaalta pöydältä.

28. huhtikuuta 2012

what does it take

Voi niitä aikoja,
kun kuunneltiin sydäntä ja oltiin aitoja,
Oikeaa ja väärää ei enää toisistaa,
tunnista kun silmänsä ummistaa,
Suuria sanoja,
olemattomia tekoja,
Oon kai valehdellu alusta asti,
teen kaiken siks niin varovasti,
Jos luulee seisovansa,
kaatuu,
siks tarviinki niin kipeesti sun apuu.

27. huhtikuuta 2012

I'd never let you go

I wish I took a photograph
for every moment that we laughed,
so in times like this
I could just look at them,
and world wouldn't feel such a bad place.

24. huhtikuuta 2012

under the rainbow

Kuivaa kyyneleeni hihaasi,
puhalla siihen mihin sattuu,
valehtele asiat paremmiksi,
niinkuin aina lapsena,
mutta lupaa,
että jonain päivänä
nauran tälle kaikelle,
mikä vielä tänään
saa minut kyyneliin.

23. huhtikuuta 2012

it kills me inside

When someone walks out of your life, let them, even though it hurts you some much to see them smiling and moving on with their life. There's no use in wasting your time on people that leave you, nothing will ever going to be the same as before. What you make of yourself and your future is no longer tied to them, you just have to try to close the door of the past. Yeah, you will miss them for long time and you will always have a special place for them in your heart. But while tears are dropping in the corner of your eye you have to remember that you weren't the one that gave up.

22. huhtikuuta 2012

I'm not your toy

En ole uusi lelusi, joka heitetään aina pois sen jälkeen kun siihen kyllästytään, alkuhuuman kadottua.
En ole nukkesi, jota vain retuutetaan perässä ja lopulta unohdetaan puiston penkille.
En ole legopalikkasi, jota kasataan ja hajotetaan aina osiin uudestaan ja uudestaan mielesi mukaan.
En ole nallesi, joka odottaa ikuisesti sängyn alla että joku löytäisi sen taas uudestaan ja jälleen välittäisi siitä.
En ole robottisi, jolle voit vain sanella miten toimia, sanoa ja tuntea.




Haluan vapauteen.

I thought you'd always be mine

I know you're not coming back,
But I still will be waiting here for you til the end
Cause you had my heart,
And you said we never be apart
After all this time,
I don't want to think all that was just a one big lie,
that was waiting for its freedom.

21. huhtikuuta 2012

you don't know me

I'm a ghost of a girl that you looked right past
I'm a voice you didn't wanna hear
I'm a page in a book that you read too fast
But I'm still here

I've got more on my mind that I've never told,
I've got pain that you've never felt,
I've got the scars I can deal with it on my own,
I've got stories that I'll never tell

I'm strong,
I'm a mess
I'm together
And Emotional
I can scream
I can beg you to see I'm alive

I'm awake
I'm unglued
I'm not gonna break down now.

20. huhtikuuta 2012

hiding behind the lines

What are words if you really don't mean them when you say them

18. huhtikuuta 2012

what is left of me

Hetket unta on vain haihtuvaa,
Hetkessä katoavaa
Anna rauhassa unohtaa,
Kun en edes henkeä saa
Haparoivin askelein,
Etsien aina jotain kestävämpää
Mietitkö vielä,
Miksi kasvojani kyyneleet nuolevat?
Tule tai anna mun mennä.

17. huhtikuuta 2012

humble silence

Anna hetki aikaa, hetki aikaa miettiä uudelleen,
Laittaa sanat oikeaan paikkaan,
sanoa mitä todella ajattelen,
Ei mitää liikaa, ei mitään turhaa,
Vain ne sanat jotka sielua ravistaa.

15. huhtikuuta 2012

when I close my eyes you still make me happy

Kuinka tosissani mietin mä minne meen
Mitä tässä elämässä, mitä sen jälkeen
Näitä tosissani mietin
Ja mietin edelleen
Ja kun katselen sua nyt mä tunnen sen
Sinä herätät minussa tän kaiken
Voiko onni olla tässä
Kun ollaan vaan
Eikä edes pyrkimässä
Sen suurempaan
Voiko onni olla tässä
Menneet menneet, muu tuloillaan.

11. huhtikuuta 2012

on the edge

No kumpi sitten on parempi: totuus joka saa itkemään vai valhe joka saa hymyilemään?

3. huhtikuuta 2012

it's raining tears

Liian pitkä matka perille.
Sinäkö se olit,
kun petti maa jalkojeni alta.
Mä en tahdo enää juosta,
ja vilkuilla taakseni.
Pitelisit mua hetken,
laulaisit laulun.
Mä en jaksa enää nousta,
putoamaan takaisin.

1. huhtikuuta 2012

tough game

Pelkään välittämistä.
Pelkään että minusta välitetään.
En ole samanlainen kuin muut.
Kuoren sisällä, maskin takana.
Tuotan pettymyksen.
Pelkään,
että kuitenkin menetän.

31. maaliskuuta 2012

upside down

Verhoudun unohduksen kaapuun.
Vain hetkeksi unohdan piirtää kasvoilleni hymyn ja
kuulen vierestäni kuiskauksen hiljaisen;
Älä pelkää elämää,
kyllä kaikki vielä oikeinpäin kääntyy.

29. maaliskuuta 2012

28. maaliskuuta 2012

the only real love

"Sun salaisissa haaveissas,
joku rakastaa sua niin että sattuu.
Jumala sulle vastaa,
mä seuraan sua matkoillas.
Annan anteeksi kaiken mihin katuva kaatuu.
Mä rakastan sua niin että sattuu."

27. maaliskuuta 2012

endless

Vain hetki,
aikaa
korjata kaikki oikeaksi.
Sitten ikuisuus,
aikaa
olla onnellinen.

26. maaliskuuta 2012

respect, forgiviness & approval

Loputon kehänkierto,
päättymätön kujanjuoksu.
Aikaa ei oo ikuisesti,
mahdollisuuksii ei oo rajattomasti.
Miten musta tuli tällänen,
joka ei osaa antaa periks hipun vertaa?
Mielikuvitus jätä mut rauhaan,
hämmennys ja arvostus älkää nyt kadotko,
tää menneisyyden vanki karkaa just nyt.


25. maaliskuuta 2012

dig a little deeper, I'm full of secrets

Ratkaise mysteeri rajaton,
älä anna periksi, vaikka luovuttanut jo oot.

24. maaliskuuta 2012

coincidence or destiny?

Puolivahingossa lähdin samaa tietä kulkemaan.

Sillä helppo huominen on unohtaa, jäävuori sulaa kyynel kerrallaan.

Se ihme on kai vasta, oomme tänne asti selvinneet.

Tie takaisin löytyy kai aikanaan, onhan jäljellä vielä toiveista rippeet

ja arpinen sydän.

23. maaliskuuta 2012

but you're so damn scared to try

Ehkä jonain päivänä,
annatte anteeksi,
kun olin vain oma itseni.

Ehkä jonain päivänä,
nauran
ja kerron tarinaa,
kuinka kaiken tämän takana oli vain
pelko, ylpeys ja ennakkoluulo.

21. maaliskuuta 2012

by my side

Tää tuntuu pakkohoidolta, terapialta.

Valheita.

Tyhjiä lupauksia.

Rikottuja kaavoja.

Unohtamattomia hetkiä.



Tärisen.

Ei tää voi olla todellisuus.


19. maaliskuuta 2012

every end is a new beginning

Kadun ehkä asioita joita olen tehnyt, sanonut ja antanut tapahtua. Kuinka tyhjältä tuntuukaan jälkikäteen sanoa etten tarkkoittanut niistä yhtäkään.En silti haluaisi olla kukaan muu, enkä paljoa muuttaisi menneisyyttä jos siihen tarjoutuisi mahdollisuus. Kaikki kuitenkin kääntyy aina parhainpäin, juuri niin kuin asioitten kuuluukin olla. Kaikkien tarinoitten ei olekkaan tarkoitus päättyä satumaisen onnellisesti.

18. maaliskuuta 2012

escape for a little while

Koita jo ymmärtää, ettei mikään oo sitä miltä se näyttää.

Haluan vaan pois täältä. Haluan unohtaa.

15. maaliskuuta 2012

close enough to...

reach
dream
cry
wish
hit
find
agree
sigh
need
believe
forgive
hear
dare
help
whisper
understand
give up
answer
smile
say
wait
replace
make it feel right

14. maaliskuuta 2012

can't fight it, can't deny it

En osaa luovuttaa, en periksi antaa, en vaan osaa myöntää olleeni väärässä asioiden suhteen. Ylväimmätkin riisutaan kai tässä mittelössä. En tiedä kestänkö katsoa kun itselleni käy niin, kun lopulta myönnyn ja luovutan ; Ei tunne aikaa, paikkaa, kysyy: milloin lähdetään? Vaikka heti. Ja mahdollisimman kauas, kiitos.

13. maaliskuuta 2012

I don't wanna live a lie, is this my reality

I got this panic emotion that I cannot describe to you
My world is tumbling down what am I, what am I gonna do

12. maaliskuuta 2012

living in someone else's life like a marionette puppet

Älä

tee

tätä

mulle.



On mullakin tunteet,
vaikken totuudenmukaisesti niitä aina näytäkkään.

11. maaliskuuta 2012

but you could also surrender?

Sillon kun luulee kaiken romahtavan,
kaikki kääntyykin juuri päinvastoin.


Jokin näkymätön voima nostaa suupielet ylöspäin,
vaikka yritän kuinka pistää vastaan.

Ei vaan oo helppoo olla näin vaikee tapaus,
ihmisenä, ystävänä, kaverina.

Anteeksi,
että kaikki vain pitää tehdä aina hankalamman kautta kanssani.

Toivon,
että jonain päivänä osaisin tehdä muista niin onnellisia, kuin he tekevät aina minusta.

9. maaliskuuta 2012

won't let you touch the sky

Kuin isku vasten kasvoja,
katsoa ettei mikään ole niin kuin olen luullut,
saan nähdä kaiken taas murenevan,
ja ymmärtää,
ettei mikään tule todella ikinä muuttumaan.

Mutta ihmeitä voi aina tapahtua.

7. maaliskuuta 2012

set it free, let it go

Ja joka päivä pelkäät,
että kun käännyt,
pyytämään anteeksi,
se onkin jo liian myöhäistä.

Silti et ikinä sano mitään.


Onhan aina huominen.

6. maaliskuuta 2012

tell me lies, tell me sweet little lies

Totuus on yliarvostettua, jos sen kuuleminen sattuu jo aivan liikaa.
Kerro minulle ennemmin katkeran suloisia valheitasi, sen sijaan mitä oikeasti ajattelet.
Älä puhu totta ja näyttele välittäväsi, sulje silmäni ja korvani, hetkeksi, että voin alkaa kasailemaan palasiani.
En vaan enää kestä tätä todellisuutta, joka ei anna tilaa edes hengittää.
On vain se yksi tie mitä kulkea.
Se muiden kanssa yhteinen tie.
Entä jos en halua?

5. maaliskuuta 2012

lost and found

Tiedän, etten oo yksin, enkä jää yksin.
Silti sisällä kalvaa tää loputtomalta tuntuva tyhjyys ja yksinäisyys.
Kuin jotain puuttuis.
En vaan hallitse kyyneleitä, mutta ne kertoo totuuden.
Sen minkä taakseen jättää, sen edestään löytää, aina, vielä jonain päivänä.

4. maaliskuuta 2012

I've learned to live half alive

Älä säikähdä kyyneleitä, anna mun edes hetki vaan hengittää. Lohduta, mutta älä ala sääliäs mulle jakamaan, kaipaan vaan ymmärrystä ja aikaa.
Anna anteeks, vaikka tiiät että teen tän kaiken taas huomenna uudestaan.
Tajua jo, etten tarkota sitä oikeesti, en haluu vaan muuriani romauttaa.

3. maaliskuuta 2012

no matter how right you feel now


Aina ei voi toimii niinku sydän sanoo.
Tuntuu et nykyään ei enää koskaan.
Valheita ja mielistelyä, kaikki tämä?
Kaiken takana kuitenki vaan pelkoo mitä muut ajattelee.
Se ei silti muuta mitään, sisäistä ja aitoo.
Onneks kukaan ei oo keksiny miten ajatuksia luetaan.

2. maaliskuuta 2012

you can try to resist

Tänään tajusin että ymmärrys on todella avain joka lukkoon.
Monta ovea todellakin avautuu, kun yksi sulkeutuu.
Mutta kaikki ois niin paljon helpompaa jos joku kertois miten oltiinkaan oma itsensä? Tää roolileikki vois loppua nyt tähän.
Eikä sillä oo väliä minkä tuntee oikeeks, totuus tulee aina ensimmäisenä. Jos unohdan se vaan hetkeksi, vaikka vahingossa? Leikin että tiedän mitä teen ja varastetun hetken saan olla onnellinen.

1. maaliskuuta 2012

you always give me a ticket to another world

Ota mut mukaan, kaikkine särkyneine sydämineni.
Vie kauas pois täältä, älä anna mun katsoa enää taakseni.
Auta unohtamaan ja opeta, miten ollaan taas ihmisiksi.
Avaa silmäni ja lupaa olla tässä ja näin, aina ja ikuisesti.

Sä aina näytät millasta tää kaikki vois täydellisyydessään olla.
Sen jälkeen todellisuus tuntuu just näin pahalta.

29. helmikuuta 2012

don't mess your chance now

"Jaksat vielä jonkin aikaa, tätä paikkaa, näit ihmisii
Oot nuori ja rauhaton sydän, kyllästynyt tähän kuolleeseen kylään
Kun maltat mielesi pääset maailmaan kyllä
Frendi kysyy sua mukaan säätämään, mutta säädöt ne jääkööt tänään
Emmä rupeis hankaluuksia haalimaan


Mahikset on vähissä täällä
Mut valo paistaa tunnelin päässä
Nyt sinnittelet, pysy kii elämässä"

28. helmikuuta 2012

the one that got away

Lehdessä oli artikkeli: "Mikä on ihaninta mitä sinulle on sanottu? Listasimme parhaita"
Rupesin lukemaan muiden muisteluja ja jouduin lopettamaan lukemisen aivan kesken.
Pelästyneenä menin vain katsomaan itkuisia kasvojani peilistä.
En tunne tuota henkilöä, joka tuijottaa minua peilistä takaisin, suoraan silmiini, pelästyneenä.
Mitä ihanaa hänelle onkaan sanottu pitkään aikaan?
Ja vielä enemmän mitä ihanaa hän onkaan sanonut kaikille muille pitkiin aikoihin?

27. helmikuuta 2012

what it takes to come alive

It's like you're screaming, and no one can hear
You almost feel ashamed
That someone could be that important
That without them, you feel like nothing
No one will ever understand how much it hurts
You feel hopeless; like nothing can save you
And when it's over, and it's gone
You almost wish that you could have all that bad stuff back
So that you could have the good.

26. helmikuuta 2012

there is no such thing as unbreakable

Hajottakaa nyt joku ihan kokonaan, pieneksi sirpaleiksi ilman sääliä,
että voin alkaa itteeni kokomaan, alkaa elämään ja unohtaa,
sen jälkeen alottaa taas huomenna ihan alusta jälleen uudestaan.

25. helmikuuta 2012

set it free

Tuhat ja kaksi valhetta kaikuu pääni sisällä,
liian monta totuutta jää aina sanomatta

---> ikuisesti väärinymmärretty

Tee asian eteen jotain.
Ennen kuin on oikeasti liian myöhäistä.

24. helmikuuta 2012

if the world stops, it begins again

Uskalla en liikahtaa, enkä lumousta särkeä.
Hetket kuin unta on vain haihtuvaa.
Tänään katsettani kaihdat, olet saavuttamaton.
Olen tässä, sydämmessäis en milloinkaan, liian kaukana ehkä sittenkin.
Anna rauha hetkeksi lainaan tähän rauhattomaan sydämeen.
Kunhan vaan voisin menneisyydelle kääntää selän.
Niin katoavaa.
Mutta kun mä en tahdo sulta muuta kun lupauksen huomisesta.
Älä mene pois, vaikka mikä ois, kaikki ehkä vielä joskus selviää.
Olen kyllästynyt sivusta seuraamaan, mut mä en vielä ole toivoa heittänyt.
Yhtäkään hetkeä tuhlata en enää saata.
Olen vaan väsynyt ikävään, pettynyt turhuuksiin.
Mitä vapaudeks luulin mä seurasin eksyksiin.
Olen lipumassa luotasi vaikka sä et sitä nää.
Minä olen jotain vailla aina vaan, tyhjyys täältä ei lopu milloinkaan.
Kaiken vielä jos voisin alkaa uudestaan, mitään en samoin enää tekis.
Yksinäisyys, mun ystäväin, menisitkö hetkeks jonnekin, jotta päivä nousis hiljaa niin kuin aina ennenkin.

23. helmikuuta 2012

no one

Samalla kai itseni kadotin,
sun löytävän sen halusin.

22. helmikuuta 2012

losing my face

Tärisevin käsin yritän pidellä paloja yhdessä.
Ilmeetöttämänä tuijotan tyhjyyteen, mut ei se mitään ku sisäsesti itken ja raivoan.
Pelkään tehdä mitään ettei kaikki vaan hajoa taas mun käsiin.
Mut eihän mulla oo muuta menetettävää kun kaikki.

21. helmikuuta 2012

running scared

Yritän juosta pois kaikkea tätä, mutta oikeasti en halua koskaan edes lähteä.


20. helmikuuta 2012

conspiracy

"Ei ole olemassa ystävyyttä, on vain ymmärrystä, luottamusta ja toisista välittämistä. Ja lopulta aina pettymystä."

"Sen ei vaan pitäs mennä näin, kaikki väärinpäin. En kuvittele, en sääliäs kaipaa, joku toinen minä on jo tän kaiken pahan saanu aikaa."

"Avut on ♥ = avuton ♥ "

Siinä kolme otetta miljoonista lauseista joita olen kirjoittanut käsi täristen tänään lukuisille kyynelten suttaamille paperinpaloille. Tiedän että oon ylidramaattinen. On vaan olla pakko purkaa kaikki tää jotenkin pois mielestä johonkin. 

Ehkä huomenna kaikki näyttää edes vähän valoisammalta, eikä, toivottovasti vain oman pääni sisäinen, salaliittoteoriani niin todelliselta.

19. helmikuuta 2012

once upon a time

En voi koskaan sanoa sitä mitä oikeesti haluun sulle kertoo. Niinku ne ois jonkun toisen vuorosanoja, myrkkyä huulillani, liian kaukaa haettuja mun roolihahmon suusta kuultavaks.

Kuin olisin näytelmän paha, joka vaihtoi puolta jo aikoja sitten, muttei saa, voi tai halua tummanpuhuvaa viittaansa irrottaa, ettei säikäyttäisi muita.

Kun olet jotain kerran, olet sitä ikuisesti?

Haluan rikkoa kaavan.

18. helmikuuta 2012

forgive me

Mutta kun ei mulla oo mitään takaisin annettavaa.

En riitä, en kelpaa, en osaa unohtaa.

En taida edes huomisaamun auringonnousuun uskoa.

Suun edessä lukko ja avaimet luultavasti ihan lopullisesti hukassa.

Kylmää tämä loputon yksinäisyys ja kolo rinnassa.

Kun viitsitte, palautettako sydämeni, tai sen mitä siitä on jäljellä?

17. helmikuuta 2012

I'd still do it all same again

Ne kaikki sanat jotka lauseiksi muodostuivat.
Ne kaikki teot joita pyyhityksi en saa.
Ne kaikki tavat jotka liian tutuiksi ovat tulleet. 

Joka päivä joudun katumaan jotain jälkikäteen. Rukoilen anteeksiantoa.


Silti jotenkin nautin elämästäni, olen onnellinen.
En vain haluaisi satuttaa muita niin paljon.

Asioiden muuttamista varten pitäisi olla oma itsensä.
Mutta sitä en taida ikinä oppia.

16. helmikuuta 2012

every breath I take

Nyt olisi todella se aika jatkaa eteenpäin.
Unohtaa ja antaa olla.


Tämä on vain jotain niin sanoinkuvaatonta, kuules ystäväni.
Sen jokaisen sattuvan henkäyksen ja huokauksen arvoista.


15. helmikuuta 2012

lose control

Jos vaan joku näkis tän kaiken sekamelskan mun sisällä.


Jos vaan saisin hetken olla rauhassa ja kasata ajatuksia.
Mutta ei.
Tätä menoa ei kauaa kestä taaskaan että hajoan.
Vähemmästäkin.
Ei tee mieli edes itkeä.
Ei tämä vaan voi olla se oikea todellisuus. Unetkin ovat selkeämpiä kuin kaikki tämä.

14. helmikuuta 2012

weak without you

Jokaisena aamuna sitä miettii aina minkä takia edes nousta ylös.

Pyyhin kyyneleet ja maalaan kasvoilleni sen ainaisen hymyn.

Mutta tänä aamuna oli hyvä herätä ystävänpäivätoivotuksiin.

En tule ehkä ikinä ymmärtämään ja arvostamaan tarpeeksi sitä kuinka minusta oikeasti jotkut välittävät.