how could I believe in me ?

Kuinka voisin

olla vihainen

ikinä enää

kenellekään,

kun kaikesta

voin kuitenkin syyttää

lopulta vain

itseäni

?

Kuinka voisin

syyttää lopputuloksesta

ketään muuta

kuin itseäni,

kun kaikki

lopulta kuitenkin

oli kiinni

omista valinnoistani,

jotka valitsin

väärin

?

Kuinka voisin

käsittää että

joku todella

voisi välittää

juuri minusta,

kun en itsekkään tiedä

kuka minä

olen

?

Kuinka voisin

todella uskoa

kun lupaat

pysyä siinä

aina

ja

ikuisesti,

juuri minun

vierelläni

?

don't stress, don't cry, we don't need no wings to fly

Pysähdy.
Kuuntele hetken verran,
tätä hiljaisuutta.
Ei oo oikeeta paikkaa tai aikaa,
sanoa hyvästi.
Ei oo helppoo että kävi näin,
onko meistä toisiamme silmiin katsomaan?
Sano että onnellisia loppuja on vain saduissa,
niin mä lähden,
mutta lupaan etten koskaan unohda,
enkä koskaan anna anteeksi itselleni anteeksi.

dry your tears, my dear, our happiness is out there maybe over the river

En halua ikinä nähdä sinua allapäin, ole vain noin, onnellinen
Oli tämä ollut menneisyyttä jo vähän aikaa, painajaista toistuvaa
Mutta äsken siinä lähellä hymyilit, hymyilin, vai kuvittelinko vain?
Alusta asti olen ikävöinyt vain sinua, ymmärräthän sen?
Mitä enemmän välität, sen enemmän on menetettävää, mutta en siitä piittaa
Tiedän että nyt ilmestyt uniini, hetken olet vielä tässä vierellä
Joten jatkan nukkumista, pitääkseni sinut vielä hetken kanssani

who would have known how bittersweet this would taste?

Varhain opin millaista onni onkaan, kuinka se ei kestä kauaa

Vieläkin haluan tietää, miksi kauan sitten et palannutkaan

Pian kadotin suunnan, polku kaltevana vietti mutkaan

Nyt etsin kadonnutta aikaa, jotain josta jouduin luopumaan

Liian usein mietin, että oliko se totta ollenkaan

Ainoa mahdollisuus, jonka heitin hukkaan

Mennyttä kaikki, vaikka ei sitä hyväksyä voi kai koskaan

Katuisin vaan en tiedä kuinka, enkä enää edes minkä tähden